DAVID BROWN 990 VM-79 lisähdrali lohkoja

laittaisin juontokouran taavetin perään. minkälaisia asennuksia pitää rakennella. Onko hinnaltaan kannattava lisälohkoja asentaa. pera

Onko siinä vakiona yksi kaksitoiminen venttiili? Nuo kaksitoimiventtiilit istuimen oikealla puolella hytin alla on pinottavissa useampia päällekkäin, joten jos yksi on olemassa niin toisen voi asentaa siihen päälle. Jos ei kaksitoimiventtiiliä ole niin halvin ja yksinkertaisin homma on laittaa parin venttiilin erillinen lohko kolmitieventtiilin ja paluuputken väliin. Silloin joutuu ajellessa sormeilemaan myös kolmitieventtiilin vipua, joten ihan yhtä näppärä ei tule kuin alkuperäistyyppisillä venttiileillä.

-79 mallissa pitäisi jo olla vakiona yksi lohko, lisää saa kätevästi kun vaihtaa lohkon kansilevyn ns sarjakytkentä levyyn josta voi ottaa öljyn venttiilipöydälle (lohkossa pitää olla kolme letkun lähtöä, paine, paluu ja sarjanippa), eikä tarvitse pelata kolmitieventtiilin kanssa. Nuo alkuperäiset hydraulilohkot on yleensä suht kalliita ja nykyään aika harvinaisia.

Jos ei ole ennestään yhtään hydrauli lohkoa niin lisälohkon/venttiilipöydän voi kytkeä alkuperäisen hydraulipakan paikalla olevaan mokkulaan, jos en ihan väärin muista niin paine otetaan takimmaisesta "kyttyrästä" ulos ja paluu etummaiseen. Korjatkaa joku jos muistan väärin. Tämän systeemin kanssa pelaa ihan perus lisälohko (kaksi letkuinen)

Tuo jälkimmäinen systeemi on vaan hankalampi käyttää, lisälohkolle tulee öljyä vain kun nostovipu on ns jousta vasten taakse lukittuna.

Ensimmäisen vaihtoehdon kanssa ei tarvitse pelata nostovivun/kolmitieventtiilin kanssa. Tosin öljy menee ensin lisälohkolle ja vasta sitten nostolaitteelle eli samanaikainen käyttö ei onnistu mutta eipä siitä suurta haittaa ole. Käytettävyys on jokatapauksessa paljon parempi.

taavettimies kirjoitti:Tuo jälkimmäinen systeemi on vaan hankalampi käyttää, lisälohkolle tulee öljyä vain kun nostovipu on ns jousta vasten taakse lukittuna.

Saa tuonkin toimimaan sarjaan kytkennällä, kierto pitää katkaista siitä alkuperäisestä kannen kanavasta eli vaikka rälläkällä siivu pois taaemman propun kohalta ja sitten oikaista jyrsinkoneella ja uudet kierteet siihen. Sitten sarjakytkentä nipallinen lisälohko letkutetaan siihen kanteen. Etummaiseen tulee paluu ja ne taaemmat on paine liitännät, toisesta ulos ja toisesta takaisin traktorin omaan kiertoon. En nyt ulkomuistista muista kummin päin virtaus on. Noin on omassa -77 990 taavetissa missä ei ole alkuperäisiä kaksitoimisia lohkoja eikä tarvitse koskea 3-tieventtiiliin ellei tarvii yksitoimista... Kytkentä on nyt jo eläkkeelle jääneen taavetteihin perehtyneen huoltomiehen ohjeilla tehty ja toimii.

ittelläki on 79 vm 996 eikä siinä ollu 2 toim lohkoa yhtäkää. kone data väittää muuta. taavettihin saa hyvin itte tehtyä n.20 mm rauta levystä kannen mihinkä saa asiallisesti hydr.letkut kiinni. eli sen valurauta kannen tilalle johona kiertää pumpulta nostolaitteelle menevä öljy. mallina voi käyttää sitä alakuperäästä kantta tuo mun on tehty jyrsinkoneella .990:piin tein joskus vaan pylyväsporakoneella. sitte vaan letkujen väliin niin monta lonkoa kun on tarvesta

voisko saaha kuvia mistä ja miten ootte ottanu hydrauli lähtöjä lisää kun meijän taavissakaan ei oo kun 1 liitin ja tarviis laittaa lisää et saa hydrauli halkojan ym. toimintaan ja 990 vm 76 ompi laite

Kuvailin eilen muutaman kuvan meidän 990:stä, mihinkä on tehty lisähydrauliikkaa (2X2 toiminen lisä-venttiilipöytä), ja tälle on rakennettu hydrauliikan suora öljynvirtaus (eli ei tarvi käännellä mitään muita vipuja kun käyttää lisähydrauliikkaa). Öljynvirtaus on "varastettu" koneistamolla rakennetulla "liitoslevy systeemillä" mikä on todella yksinkertainen ja toimiva rakennelma. Kuvat "asennuksesta" ja liitoslevystä tulevat varmaan lähipäivinä tuonne gallerian "projektit ja remontit" osioon.

David kirjoitti:Kuvailin eilen muutaman kuvan meidän 990:stä, mihinkä on tehty lisähydrauliikkaa (2X2 toiminen lisä-venttiilipöytä), ja tälle on rakennettu hydrauliikan suora öljynvirtaus (eli ei tarvi käännellä mitään muita vipuja kun käyttää lisähydrauliikkaa). Öljynvirtaus on "varastettu" koneistamolla rakennetulla "liitoslevy systeemillä" mikä on todella yksinkertainen ja toimiva rakennelma. Kuvat "asennuksesta" ja liitoslevystä tulevat varmaan lähipäivinä tuonne gallerian "projektit ja remontit" osioon.

Kiitos, käyttöä löytynee!

Tervehdys.

Tuntuu tuo hydrauliikan lisäily olevan itselleni vielä hieman epäselvää, joten toivottavasti joku pystyi "vääntämään rautalangasta" selostuksen.

Eli kyseessä malli 990 ja vuosimallia en muista mutta hytillinen malli on kyseessä.
Yritän laittaa liitteeksi kuvan, joka kertoo tämän hetkisen tilanteen.

Kuvaan liittyen kysymys:
Jos haluan käyttää esim. hydraulihalkojaa niin mitä muutoksia nykyiseen tilanteeseen tarvitaan?
Ilmeisesti tästä jälkimmäisestä (korkeampi) oli mahdollista ottaa paine ja etummainen nippa on paluu mutta kuinka homma käytännössä toimii? Täytyykö tälläisessä ratkaisussa koskea siihen penkin toisella puolella olevaan kolmitieventtiiliin?

Jos vain hydraulihalkojaan tarvit öljyä niin ei tarvi muutakuin kippiletkun liittimestä meno ja sitten laitat paluuputken vasemmalla puolella peräsillan päällä olevaan reikään tai sitten muistaakseni kuvassa olevaan etummaiseen proppuun.

Sitten vain kolmitie venttiili 1-asenttoon nostolaitevipu taakse ja töihin.

Yleensä paineöljy otetaan kolmitieventtiilin kautta, siis kipin ulosotosta ja paluu tuon liitoskappaleen etummaiseen napaan. Kipin ulosotosta tulee jatkuva paine kun päästät halkokoneen alas, käännä kolmitieventtiili kipin ulosostoon ja liikautat nostovipua taaksepäin.

Liitoskappaleen takanavastakin saa paineen, mutta kolmitieventtiilin kautta käy kätevämmin.

Kiitos molemmille vastauksista.
Hydraulihalkojan kanssa siis helppo toimia.

Jatketaan kuitenkin aiheen parissa ja kysytään, että kuinka tilanne muuttuu jos käyttökohde olisi kuormain tai hydraulitoiminen perälevy?
Näissä tapauksissa ilmeisesti lisäventtiilipöytä tulisi asennettavaksi vai kuinka? Tarvitaanko tälläisissä tapauksissa tuon aiemman kuvani mukaisen liitoskappaleen koneistusta vai onko mahdollista selvitä ilman moista operaatiota?

J_M_L kirjoitti:Kiitos molemmille vastauksista.
Hydraulihalkojan kanssa siis helppo toimia.

Jatketaan kuitenkin aiheen parissa ja kysytään, että kuinka tilanne muuttuu jos käyttökohde olisi kuormain tai hydraulitoiminen perälevy?
Näissä tapauksissa ilmeisesti lisäventtiilipöytä tulisi asennettavaksi vai kuinka? Tarvitaanko tälläisissä tapauksissa tuon aiemman kuvani mukaisen liitoskappaleen koneistusta vai onko mahdollista selvitä ilman moista operaatiota?

Mulla toimii kuormaaja (puutavarakuormain) siitä kipin liittimestä. Sehän tarvii vain paineen ja paluun (joka on jälkiasennettu tietysti) Perälevyssä olisi kaksitoiminen sylinteri, mutta ei omaa venttiilipöytää kuten kuormaajassa, joten sellainen tarvitsee oman venttiilin toimiakseen. Eli ei toimi kipin letkusta. Sama koskisi suurta osaa takakuormaajista ja vastaavista.

Paulig kirjoitti:

J_M_L kirjoitti:Kiitos molemmille vastauksista.
Hydraulihalkojan kanssa siis helppo toimia.

Jatketaan kuitenkin aiheen parissa ja kysytään, että kuinka tilanne muuttuu jos käyttökohde olisi kuormain tai hydraulitoiminen perälevy?
Näissä tapauksissa ilmeisesti lisäventtiilipöytä tulisi asennettavaksi vai kuinka? Tarvitaanko tälläisissä tapauksissa tuon aiemman kuvani mukaisen liitoskappaleen koneistusta vai onko mahdollista selvitä ilman moista operaatiota?

Mulla toimii kuormaaja (puutavarakuormain) siitä kipin liittimestä. Sehän tarvii vain paineen ja paluun (joka on jälkiasennettu tietysti) Perälevyssä olisi kaksitoiminen sylinteri, mutta ei omaa venttiilipöytää kuten kuormaajassa, joten sellainen tarvitsee oman venttiilin toimiakseen. Eli ei toimi kipin letkusta. Sama koskisi suurta osaa takakuormaajista ja vastaavista.

Eli puutavarakuormaimen ja hydraulihalkojan saa toimimaan ilman isompia voimisteluja. Ostettavaksi tulee ainostaan tuo paluuliitännän nippa.

Perälevy ja esim. juontokoura sekä muut kaksitoimiset tarviikin sitten sen lisälohkon (2x2toiminen?). Onnistuuko tämä ottamalla lohkolle paine tuon kuvan painepuolesta vai meneekö kyseisen kappaleen koneistus hommiksi?