case ih 845xl -89

Moi,voiskos joku auttaa,kun yritän selvittää,että onko siinä 87 heppaa vai 80, jossain tiedoissa on että 80,mutta niiden valmistus loppui kuulemma -86. 845 plus mallissa on 87 tietääkseni. Olen tarkistanut konedatasta myös.

Kyllä niitä on 87 heposena pidetty,turbojaki on laitettu ja hyvin kestävät senki.

variete kirjoitti:Moi,voiskos joku auttaa,kun yritän selvittää,että onko siinä 87 heppaa vai 80, jossain tiedoissa on että 80,mutta niiden valmistus loppui kuulemma -86. 845 plus mallissa on 87 tietääkseni. Olen tarkistanut konedatasta myös.

Minulla vuosimallia -90 oleva Case 845 siinä on vakiona minusta 83 DIN hv ja turbotettuna 92 DIN hv.
Case 844 Ih tuonti Suomeen loppui minusta -86 ja siinä oli nelikossa sivukartaani ja Case 845 tuonti alkoi -87 joka keskikartaanilla ja se muuttui plussaksi joskus -92. Plussa tarkoittaa digitaalisia mittareita, ei mitään muuta. Kaverilla oli ennen Case 845 -91 ja se oli ainakin vielä mekaanisella tuntimittarilla. Case 845 on saksalainen , mutta ABC kahvikerho tiesi viimeisten vuosimallien koottuen Englannissa saksalaisista osista. Olisiko edes Methanissa ? ( Erkille kysymys).

Melthamin tehdas suljettiin -88. Väki lähettettiin kotiiin ja linjat pantiin pysähdyksiin. Doncasterissa on todennäköisesti tehty Natikoita hyvinkin kansainvälisistä osista. Engelsmannit itte pitää 885:ta yhtenä parhaista siellä tehdyistä malleista, se taitaa täällä päin olla harvinaisempi malli.

Noista maantienopeuksista kulkeutui sellainen huhu, että DB:llä oli varsin hyvin tiedossa, että tienopeudet ovat nousussa ja kysyntää riittää nopeammille traktoreille, mutta Case oli jo aloittanut "sitruunan pusertamisen kuivaksi" eikä antanut lupaa kuin kosmeettisille uudistuksille.

Ilmeisesti kehityspanoksia pantiin Maxxumiin ja muu sai jatkaa vanhalla kaavalla.

Kiitos Erkille tiedosta ! Etelä-Pohjanmaalla ainakin Saksalaiset Caset paremmassa maineessa kuin Englantilaiset, pois lukien tietenkin Taavetti pohjaiset .

Tuo mainekysymys on vähän, että mihin se kulloinkin perustuu. Eikös mm. 844 ole sakemanni? Aikoinaan niitä myytiin muutaman vuoden käytettyinä varsin kohtuullisilla hinnoilla ja nykyään niitä ei näe paljon missään. Saman ikäisiä 574 ja 674 engelsmannin malleja on kuitenkin vielä liikenteessä. Jokin syy siihen vaan on. Lucasta on tietenkin paljolta kiittäminen monenkin enkun tekemän ajoneuvon rupisesta maineesta.

Saksan malliston kokoonpano siirtyi -89 Doncasteriin. Käsittääkseni se juontaa juurensa 1965 vuonna esitellysta yhteisestä Ranska-Saksa mallistosta. Moottori -65 esitelty uusi Neusin tehtaan valmistama D -sarjan suoraruiskutusnelonen tasapainotusakseleilla. Vaihteisto on Ranskalaisvalmisteinen täysin synkronisoitu 8+4 ZF. Lisävarusteena hydraulinen pikavaihde. Hydrauliikka Rexrothin. 1000 kierroksen ulosotto. 1967 ZF etuakselilla varustettu neliveto. 1981 XL Ransakalaisvalmisteinen XL ohjaamo, sama pikkuisen myöhemmin Brittinatikoihin.
*
*
*
Minusta tämä viimeinen on paras Brittinatikan versio: http://www.konedata.net/Traktorit/caseih3210.htm

624 724 ja 824 taisi olla kanssa Neussin tehtaan valmisteita. Minusta ne ei olleet suoraruiskuja, ainakaan mitä niitä näin niin ne piti aina pitää talvella roikassa jos aikoi saada käyntiin. Käynti niissä on semmoinen pehmyt ropotus "etukammiodieselin" tuntuinen. On kai niillä jotkut kirnunneet paljonkin, mutta oli niissä joillakin kallista remppaakin riittämiin. Huonosti porrastetut vaihteet peltohommiin ja tiellä hitaita hintapolitiikkakin kai jarrutti tehokkaasti myyntiä kun eivät oikein yleistyneet. Enkkujen tekemä 434 taisi myydä paremmin.

Juuri tuosta sarjasta puhun, siitä lähti kehittymään "saksan natikka". D-sarja moottorit ovat suoraruiskus -tyyppisiä, ei etukammio. Traktorisarjan mallinumeron ensimmäinen kertoo tehon ilman nollaa, keskimmäinen valmistusmaan ja viimeinen numero sylinteriluvun. Esimerkiksi 724 mallissa D-339, joka löytyy myöhemmin vaikkapa Brittimallista 684 tai 1990 -luvun puolesta välistä mallista 4210. En tiedä miksi joillakin on ongelmia D-moottorien kylmäkäynnistyksessä, itsellä ainakin tuo 83 hv:n D-268 tärähtää tulille lämmittämättä hehkutuksella -21 pakkasesta, kokeilin tänä talvena. Ehkä niissä ei hehku toimi kunnolla, kun liekkihehkun tulppaan tulee monessa mallissa alhaalta päin letku ilman säiliötä. Itse laitoin pidemmän letkun kiepille tulpan yläuolelle, autoi paljon.

Ompa mielenkiintonen tuo tehojuttu,minulle on jääny mielikuva että alkusarja oli tuo pienempitehonen ja 88 mallista eteenpäin olis 87 heponen,mutta ei näköjään ollu niin yksinkertainen juttu,meillä oli nimittäin tuollaisen vaihtokauppa kotona menossa vuonna 1990 ja 87 heposeksi sen myyjä väitti,ei saatu isäukkoa lämpenemään sillon tuohon,minusta tuo olis ollu hyvä traktori,siksi on tuosta mallista jääny jotain mieleen.

1490 oli vaihtolistalla silloin,mutta joka on ikänsä taavetilla ajanu ei osannu vaihtaa saksanmalliin vaikka oli tiedossa että nuo ih mallit on kestäny hyvin.

Kokusi ne noistaki loput englannissa,nuo mallit oli pitkään tuotannossa,se on kokonaan eri traktori kun engklantilaiset mallit.

En ole mikään huippuasiantuntija, mutta minusta niissä ei ole loppujen lopuksi muuta eroa brittinatikoihin kuin vaihdelaatikko, perä, sekä nostolaite.

845 XL mallissa on muuten D-268 moottori. Tehoiksi ilmoitetaan 80, 87 ja 94hv. 80 hv:n versiota näyttäisi joissakin läheteissä kerrotun ettei sitä ole tuotu Suomeen. Tehojuttu on sikälikin jännää, että Brittisarjalaisissa on turbottoman tehoksi ilmoitettu samalla moottorilla 82 tai 83hv.

Kesko kauppasi ainakin -88 mainoksissa sekä 885:sta että 845:sta samoilla teholukemilla, eli 83hv. Kai saksalaisessa on edes Boschin sähköt englannin serkun surkeiden Lucasten tilalla?

Stuart Gibbard teki juttua ajalta jolloin talossa oli jurtti ym. hommaa ja samaan aikaan oli palveluksessa 885 ja 1390. Molempiin ajettiin viitisen tuhatta tuntia tosi hommia mutta sitten tehtiin tuotannon muutos ja toinen sai lähteä. Gibbard kertoo että hyviä pelejä oli molemmat mutta 1390 jätettiin palvelukseen.

Tehoeroa on viitisentoista heppaa, mutta esim. kyntäessä oli tuntisaavutus suunnillen sama eekkeri tunnissa. Äestämään pystyi Natikalla pykälää isommalla vaihteella mutta sekin hyöty meni sillä, että piti kesken päivän lähetä tankkaamaan. Polttoaineenkulutuksessa oli huomattavan iso ero. Märällä jurttipellolla hommat kävi 1390:llä ja Fordin 7810 nelikolla, painavampi 885 jutkahti liejuun ja nelikko 885 ryömi paikat raiteille.

Gibbard piti molempien kestävyyttä hyvänä. 885:een tehtiin koneremontti jostakin syystä jo 3000 tunnin paikkeilla. 1390:stä meni ryhmäpyörä ja hydepumppu vaihtoon jossakin vaiheessa. Tarina on kokonaisuudessa Tractor News numerossa 27.

Nyt kun on saksalaisen natikan klooria rapistunut hiukan kun on selvinnyt että siinä on samoja osia paljon kuin Doncasterin tuotteissa, ja jopa sähkökomponenteissakin ainakin mittaristot, kytkimet, lämmityslaitteen säätimet ja moottorit on ihan samoja, niin kerrotaan että parjattu malli B 250 MC Cormik on sekin Neusin tekeleisiin pohjautuva. Ensimmäinen kantaisä on Farmall malli DF 25 vuodelta -51, sitten sen kehitysversio DGD 4 -54 vuodelta, josta on B 250(B 275, B 414, B 276, B 434) on rakennettu: Voimansiirto on identtinen, moottori suurelta osin, joka kehitelmä jostakin Neusin 30-luvun Farmall bensiinimoottorista ja tehty lisäämällä alakertaan runkolaakereita ja kansi uusimalla. Mallia tehdään vieläkin Intiassa Mahinda B 275:sena.

Olisiko siitä 885:sesta mennyt tasapainotusakselit? Ei kärsi ajella ylikierroksilla, hajoaa varmasti.

Kyllä kai 250, 275 ja 414 ja 434 on olleet ihan kelpo traktorin maineessa. Sen moottori on kuulemma alunpitäen tehty pensakoneeksi, joten se ei ole kovin paksuista aineista. Samaten etukammioita on tippunut männille aika paljon vuosien saatossa. Nehän kaikki nakertavat mainetta.