leyland

ja kokeileppa peruuttaa telat päällä maastoissa sillä,täysin toivotonta.

Nuffieldilla ja leylandilla peruuttaminen on kaivurikäytössä tuskaliasta todella nopean pakin takia 10 lootaisissa traktoreissa. Tehtaalta on saanut halutessaan erikoisrattaistuksen pakkiakselille, jos sen on halunnut ja älynnyt traktoria ostaessa ottaa.

Vertaappa esim. fordsonin pakin nopeutta nuffieldin pakkiin. Nuhvin hidas pakki on työkierroksilla 1800 rpm 6 km/h, eli varsin nopea, nopeammalla mennään liki kymppiä noilla kierroksilla. Tässä syy, miksi nuhvin liikkuminen on peruspakilla melko vaivalloista telat päällä, ei se koneen hengettömyydestä johdu.

Leyland 285 ja 2100 malleissa oli käytössä sama 98 sarjan Leyland moottori, mallia 6/98, nelosleukuissa oli käytössä taasen 4/98. Tuohon aikaan ei enää tunnettu Austin eikä BMC moottoreita raskaskonepuolella.

Itseasiassa David Browniin uudempi sekura pantiin 79 vuoden lopussa, ja 1980 alettiin suomeen tuodut leukut varustaa sekuralla.

Outoa miten taavitilta on lähteneet miehet leylandille, jo aikojen alussa Nuffieldin suunnitteluryhmään hyppäsi mies kesken 50D daavidin suunnittelun. Nimeltään Dr. H.E. Merritt. Olikos tästä mainintaa DB -kirjassa?

Tässä hivenen konedatan sivuilta kopsattua:

David Brown 990 implematic vuodet63-65
Moottorin tyyppi DB AD4/47 4cyl.
Nimellisteho hv/kierr.DIN 58SAE/2200
Vääntö Nm/kierr..DIN 209/1200

Nuffield 10/60 tenspeed vuodet 64-67
Moottorin tyyppi BMC 4cyl.
Nimellisteho hv/kierr.DIN. 57SAE/2000
Vääntö Nm/kierr.DIN 231/1200

Tuosta kun vertailee, niin huonovääntösiä koneitahan nuo ovat kummatkin Velimhanin mukaan.Potaskaa on väite, jotta Nuhvin kone ei muka ole vääntävä, kyllä se sitkiä on.
Juuri kuten edellinen tuossa totesi, niin nuffin pakki on nopia ja se on telojen kanssa temutessa pakilla ongelmia aiheuttanut.
Mutta, tälleenhän se tämänkin foorumin toiminta viriää pikkuhiljaa!

Joo,990 taavetti on iloisen oloinen kierroskone,niinkuin Erkki aina toteaa,vasta 1200 mallissa taavetissa oli vääntävämpi moottori,ja sekään ei tosi vääntävä.

Taavetin moottori ei ole koskaan ollu vääntävän maineessa,mutta esim. kenttäsirkkelin pyöritykseen tosi hyvä,pistää heti hanttiin,ei anna kierrosten tippua,niinkuin se nuhvi teki,siinä ei ollut sellaista vääntöaluetta,mihin se olis jääny pidemmäksi aikaa lyömään hanttiin,vaan sammui kerralla.

Volvossa on taulukon mukaan 242 vääntö,mutta käytännössä jos vertaat nuhviin, lähes puolta tehokkaampaa työskentely sillä on,mutta te tunnutta asiat tietävän,ettekä anna mitään arvoa sille.mitä todelliset koneen käyttäjät on käytännössä noista nähneet ja kokeneet,kun ovat leipää niillä kynsineet,niin ne sanooki nämä veteraanit,jotka noilla aikonaan ammatikseen kaivoi,että sehän on nuoremmalla polvella hyvä puheissa pirtistä ajella,silloin koneet kestää,ja oma tuntuu hyvälle.

Itsellä kone oli jo harrastusmaisessa harrastusmaisessa käytössä,jonkinverran metsäojia sillä kaivettiin.

Joo ,on karkaillu niitä suunnittelijoita sinne,olikohan ne siinä Asfieltin kirjassa mainittu,ihmekö tuo,jos taavetilta karkasi suunnittelijat leylantille,kun se kerranniin hyvä on,taavettiahan ei ole koskaan lanseerattu traktoreiden kastiin,vaikka niilläki on ajettu paljon,ja ajetaan edelleen.

Sen nuhvin minä vielä jotenki itse sulatan,mutta tuo leulantti,voih...,vaikea siitä on paljon myönteistä löytää,jos olet oikeasti tehny töitä eri merkeillä,ja katsot puolueettomasti niitä.

Uuudemmissa traktorikaivureissa parhaat alustat on Valmet 1102 ja Ford 5000 ja 6600,siellä on pelit,että homma pelaa.

Valmet 710 alustassa on tosi nopea pakki,mutta silti se telat päällä jaksaa peruuttaa,mutta valmet vääntää.
Mitä näyttänee taulukot,mutta käytäntö osoittaa niin,syksyllä viimeksi kokeilin.

Tainnu mittausmenetelmät olla nuhviilla vähän erit kuin muilla,jos lukemat osoittaa sen maailman vääntävimmäksi,mutta käytännössä täys fiasko.

Noista vääntöistä,näkyy se kuitenki Ford 5000 vääntö olevan 296,ja Valmet 710 283,ja sen kyllä huomaa,kun jotain raskasta tekee.

Nuhvin pakki oli ollut maatalouskäyttöönki liian nopea,jopa sitten kaivurin alustaksi,mutta jos laittaa koneeseen hitaat vaihteet,tulee voimansiirtoon väännöt eri luokkaa,ja sen sitten tietää kuinka käy,jos kone on huonoista materiaaleista tehty.

Kovin moni valmistaja ei ole tohtinu laittaa ryömintälaatikoita traktoriin kestävyyden takia,se vaatii jo oikean hammaspyörätehtaan laatua.

taavetilla sitä saattaa peruuttaa hitaasti ja nopeasti,miten vaan tarvii.

Kannattaa katella tätä konemaalimaa kirkkaiden silmälasien takaa,se on paljon mielenkiintoisempaa,kun ei kahtele jonkun merkin takaa simät ummessa toisia.

Siitä teollisuuspakista,korjasin joku vuosi takaperin vaihteiston leylanttiin,joka oli vammaksen alla,viimeisiä malleja,varaosat ei ollut halpoja,ja hyvin saatavilla,koko talvi meni hommatessa,ei niitä missään ollut,tekemiseen meni.

Tänä päivänä saa sillä hinnalla jo leyland pohjaisia samanlaisia koko kaivureita,minkä tuli maksamaan,mutta ei ford pohjaisia,joku toinen on huomannu saman,kun minä,vaikka väärässä tunnutaan olevanki.

Ford on saanut kovan kannattajakunnan kestävänä traktorina.

Ei taavetissakaan ole kovin suuri vääntöjä jos verrataan vaikka 1490 vs 705 vallu, niin eron kyllä huomaa.

Joo näin se on,se 705 on tosi sissi,pudottaa ensin kierrokset,ja sitten siitä alaspäin ei sitten millään,sellainen se pitäs olla alustakone kaivurissa,käykääpä huvikseen kokeilemassa nuhvipohjasta kaivuria telat päällä maaastossa,sitä ei äkkipoika saa varmasti menemään ojan päälle,ei poloinen jaksa,rötistyy ojan ohjalle,pitäis kaivulaitteella auttaa,ja polttaa samalla kytkintä niin,että kopissa ei pysty hengittämään,kokeilin tasasella pihalla ,siinä kun on kaasu pohjassa ,ja nostaa kytkimen kerralla ylös,justiinsa jaksaa lähteä.

1490 vaikka ei ole erikoisen vääntävä,mutta kun nostaa siitä vähän ahtopainetta se muuttuu täysin,mutta 1490 jää pistämään hanttiin,kerkiää rauhassa miettiä,että tarviiko nyt pykältää.

Paljonko lienee tuon 1594 turbon vääntö,ei ole ollut vielä sellaista ylämäkeä,että olis tarvinu pykältää peinempää,mutta ei minulla oikein isoja koneita olekaan,sorvi painavinta omamassaltaan,noin 8000 kiloa,ja tuohon kippikärryyn saa sen vähän reilun 10000 kilon kuorman,kun raskaampaa ei saa vetää.

Laitan joskus valokuvia -60 vuodelta,kun isä ajaa lapin savotoilla puutavaraa 950 taavetilla,siellä on puu liikkunu,kilometrien mittaisia pinoja oli ollut.



1410 Malliin verrattuna siinä on eri oloinen vääntökäyrä.

Kuljetin kaivuria lavetilla sillä,samat mäet meni isoimmalla pykälällä kun vapaastihengittävällä 905 vallulla,toki valmet on nopeampi.

Kerran katselin tuota nuhvimiesten videogalleriaa,mielenkiinnolla,kun oli kaivurinuhvi siellä,käykääpä katsomassa,tuollaisessa se pelittää,leikkii tasaisella pihalla hiekkalaatikolla,meidän työmailta olis saanu oikeita videoita kaivurihommistaki,ja se ei ollut ihan noin helppoa.

Eteenpäin se kumminki jakso jotenki mennä.

Mootoriin laitettiin kaikki osat uutta,joten tehoa siinä kyllä oli se,mitä niistä yleensä saa.

Käyntiinlähtö siinä nuutussa oli satavarmaa,yli 20 astetta oli yhden joulun alla,kun se oli suolla ojalla,tuohenkäppyrään tuli,ja imusarjaan tulta,lähti kun lämpimästä.

tuo 1410 vääntökäyrä lipsahti väärään väliin,se on tarkoitettu 1490 tekstin alle.

Se kuvattu pätkä nuffikaivurista on vain esimerkki erään harrastajan itserakentelemasta kaivukoneesta.

Hauskalta kuulostaa teidän kokemukset kaivureista.

Outoa, miten naapurin mies vaan edelleen kaivaa MF 135:lla, jonka teho ei pitäisi alkuunkaan riittää kerta nuffissa ei potku riitä? Niin vain on satakolmevitosessa kaivulaite, jolla on kaivettu tällä suunnalla monet kaivot, talonpohjat, ojitettu pellot, metsiä ja tehty muutamia pätkiä teitäkin. On täällä ollut paljon myös nuffi/leukkupohjaisia koneita, ja paljon niillä on aikaan saatu. Volvot ynnämuut tuon ajan koneet ovat tältä suunnalta puuttuneet tyystin, ovat ne hyviä olleet, varmasti volvo jytäkkänä traktorina ykkösiä, mutta kallis hankintahinta, varaosatoimittajan uupuminen ynnättynä myynnin puutteeseen ovat pitäneet ne loitolla. Keskolla on ollut ykköspaikka itäsuomessa juuri toimivan varaosa ja myynnin suhteen. Näissä koneissa on ollut remonttia enempi vähempi aktiiviaikoinaan, siksi toimiva huolto on ollut kullanarvoinen, ja jopa merkittävimpiä kohtia traktoria hankittaessa. Eipä juuri noita Veho:n aikaisia taavettejakaan täällä näy, kun ei ole ollut myyntiä saati huoltoa.

Samalla kaverilla on myös 460 Nuffield motoalustana. Siinä on tuppisovite metsäkuormain, syöttävä giljotiinikoura, etukuormain ja ohjaamo. Hyvin menee harvennuksella, ja jopa ihmettelen nuhvin voimaa kirnuta öljyä lähes tyhjäkäynnillä. Koneessa on nimittäin kolme pumppua. Kampiakselin päässä on kaksi hammaspyöräpumppua joista toisen tuotto menee kouralle, toinen nosturin pöydälle, lisäksi on tuplaremminen hihnapyöräpumppu ohjaukselle. Itse harvesterin kuljettajana tiedän, millaista on jouheva ja toimiva toiminta metsässä, ja tuo on "kotiviritelmistä" yksi toimivin näkemäni. Se ei siis ole sellaista tökkivää vaan sitä voi kutsua jo aikaansaavaksi.

Monesti traktoreiden ominaisuudet jäävät hyödyttömiksi kuskien taitamattomuuksien, huollon puutteen takia, liian suuren työlaitteen tai välinpitämättömyyden vuoksi. En halua millään tavoin ylistää mitään merkkiä hienoimmaksi, tai parhaimmaksi koska en sitä kykene tekemään.
Vertailutaulukoita on hyvin vähän, ja esim. konedatan tai meidän taulukot ovat usein valmistajien/maahantuojien kertomia, eivätkä näin riippumattomia. Kuitenkaan en ymmärrä kauheaa haukkumista tai mollaamista. Tähän päivään mennessä ei ole vielä kohdalleni sattunut sellaista konetta, josta ei olisi puuttunut ominaisuuksia, tai olisi ollut rikkoutumaton, voimaa yllinkyllin tai muuta tällaista. Kaikista merkeistä näitä löytyy.
Onhan tuo 60 hv ja noin 240 kpm vääntö aika vähän kaivurialustalle se on selvä, varsinkin kun katselee riuku vammaksien perillisiä, niissä rautaa on yllinkyllin ja todella jo vaatisivat vielä jytäkämmän peruskoneen kuin Nuffieldilla oli tarjota. Esim. Sen ajan JCB:t olivat huomattavasti keposemman oloisia kuin suomen suokaivukoneet! Nuffi ja Leylandhan toimitti paljon ns. Skid Unit:ja JCB:lle. Mm. Ara kokeili suomen olosuhteissa JCB lisenssikonetta, mutta se oli aivan liian heikkorakenteinen suomalaiseen maastoon puomistoltaan.

Loppuaikana nuffieldeihin asennettiin maahantuojankin toimesta BMC 5.7 litraista kutoskonetta asiankuuluvine muutoksineen voimansiirrossa, mutta aika ajoi ohi. Nuffi korvattiin Leylandilla, ja ajat muutoinkin vaihtuivat.

Oma valmettikin (500) on kyllä rääpäle menemään verrattuna 460 nuffieldiin. Nuffieldissa on jo ison traktorin makua valmetiin verrattuna.
Kolmosnuffini on verrokkina valmetiin melko käypäinen, ja tuntuu olevan ainakin väännön puolesta tasoissa valmetin kanssa. Valtussa 49 hv, nuffissa 35 hv. Samat työkoneet kulkevat niin pikkunuffilla kuin valmetilla. Kolmesiipiset fiskarssit, wärtsilä kovapaalain, 240 leveä J-piikkiäes yms yms. 460 vaatisi jo pykälää isommat kamppeet, mutta sepä tuleekin entisöintiin ja veturiksi lavetilleni kun ajan molemmat nuffit näyttelyyn. Kylmäkosken kertojan tuoma lisänopeus on asiaa myös tuossa, saati miten hyvä varuste se on ollut 50 luvun lopulta 60 luvulle, jolloin samanlaista varustetta ei ole muihin saanut. Oikeastaan vasta 90 luvulla alettiin uudelleen ajatella samaa ideologiaa, eli kovempikulkuisia traktoreita. Muutoin, kuka väittää ettei ko. varusteella saanut laillisesti ajaa tiellä, niin minulla on mustaa valkoisella jossa kerrotaan rekisteripapereihin merkityn ko. varusteen maahantuojan toimesta kun se asennettiin. Se on siis täysin laillinen varuste Nuffieldissa.

Jännä huomata miten juuri näitä marginaali merkkejä kehutaan että eipä ole kuulunut vikoja liiemmälti, kun taas valtamerkkejä parjataan useissakin lähteissä. Voidaan arvioida, että jos vaikka valtamerkkiä A tuodaan 20 000 kpl, ja näistä 5% on vakavia ongelmia. Se on 2 000 kpl, jo on varmaa, että näitä sattuu ympäri suomen, ja asiasta kuullaan. Marginaalimerkkiä B on tuotu 2000 kpl, näistä sama 5% on vakavia ongelmia, koneita on sattunut 100 kpl, joka verrattain 2000 kpl on vähän, eikä ne välttämättä tule julkisuuteen niin laajassa mittakaavassa.
Tässä en viittaa mihinkään merkkiin, mutta ajatuksena tuon sen esille.

Jospa tämä toisi tällekkin palstalle lisäpontta toimintaan

Ymmärrän yskän,jos nuhvi tuntuu tehokkaalle koneelle,jos tuollaisia kuvatuksia kaivuriksi sanotaan,kuin 135,nyt käsitän millä aallonpituudella oletta.

Paljonko on 8 tunnin tuurissa tapion metsäojaa tullut keskivertokuukautena sillä.

Miten jaksoi ja kesti ylipitkillä teloilla.

Ennustan,että nälkä olis tullu,kukaan ei kuvaillu tuollaisilla kaivuriurakointia täällä.

Nämä koneet,mistä täällä kirjoitin,hankittiin uutena suomen peruskuivatusten kaivuun,ei hiekkalaatikoille,ja koneet pyöri 24 tuntia vuorokaudessa,ja hinta maksettiin kaivetuista metreistä,ymmärrätkö vieläkään missä mennään.

Siellä korvissa seuloitui jyvät akanoista,ja kukaan ei ostanut toista nuhvia perätysten,vaikka Kesko osasi rahastaa huolloilla,oli huolehtivinaan asiakkaistaan,jotka niihin sortu,tuollainen sonnanmyynti ei olis pienemmillä firmoilla onnistunu.

Sama juttu toistui englannin mallin intikoissa,se oli keskolle hyvä artikkeli,varaosia meni,toki paljon parempi sekin,kun jokin british Leyland.

kirjoittaja velimhan:Kannattaa katella tätä konemaalimaa kirkkaiden silmälasien takaa,se on paljon mielenkiintoisempaa,kun ei kahtele jonkun merkin takaa simät ummessa toisia.

Ettei vaan nuo klasit olisi paksut ja vielä sameatkin, kun noin kelvottomaksi ja surkeaksi Keskon myymäksi (sekin vielä)parjaat aikakautensa parhaimpia traktoreita.Mikähän on tuon parun pohjimmainen syy, se ihmetyttää.

Olen jutustellut vastikään yli 70-vuotiaan isännän kanssa, kun hänellä sattui olemaan kaivurilla varustettuja nuffeja 2kpl silloin aikoinaan, kun ne olivat uusia.Toinen oli ollut 460 ja toinen 10/60.
Se mies on aikoinaan noilla urakoinut mm.metsäojituksien kaivuuta yms. ja koneet olleet taatusti kovassa käytössä.Heillä on käytössään tänä päivänäkin vm.71 kaivuri, jossa lukee vielä nuffield/Leyland.Sillä kone on myös ehtinyt töitä tehdä.
Aina hän puhuu lämpimään sävyyn nuffeista, kun on ollut erittäin tyytyväinen niiden käyttöominaisuuksiin.Se kaveri on niillä oikeasti tehnyt leipätyökseen hommia ja ahkerampaa ihmistä saa hakea.
Kannattaisi pysyä asialinjalla, eikä mitään katkeroitumistarinoita kenenkään kirjoitella.

kirjoitan tosiasioista,merkkiin katsomatta,mitä muita kaivurimerkkejä k.o isännällä on ollut,ei mitään,sen tiedän.

Ei ole mitään muuta pohjimaista syytä kun kokemus,ja näkemä,siinä se.

Niinkuin sanoin,nuhvin vielä sulatan,vaikka siinä tuollainen moka on ollut,mutta leyland,se on kyllä jotain aivan ihmetystä,,täytyy olla jollain lailla vinoutunu, että niitä noin kehuu,sairauttahan tuollainen on,jos on kokemusta tasapuolisesti kaikista merkeistä,MF,FORD,FIAT,JOKA ITALIALAINEN,MUTTA TOSI HYVÄ,DEUTZ,CASEIH,JA niistä NIMENOMAAN SAKSAN MALLIT ,DB,VALMET,YM.,ei kyllä tuollaisia leukkuja koita ylistää,jos tuntee nämäkään merkit.

Meillä on noita ollut,10/60 riuku,sitten setäni 10/60 hymas, veljellä Leyland 285,sitten se pikkuleukku perkinsin kolmosella,mikä se olikaan numerolta,systerin miehellä 704,mikä jälleen kerran moottorista sökö,ja se 272,mikä tuli tuon remonttipesän tilalle,mutta siinäkin vastuksia omiksi tarpeiksi,sitten ne muutamat koneet,mitä täällä oli aikanaan huoltohallissa seisomassa,mutta siitä ne oli hyviä,että Sedälläni,joka oli Keskon sopimushuoltaja riitti töitä,kun muutamia leluja oli pitäjässä.

Siellä poikasesta asti oliin hommissa,ja tulin näkemään aitiopaikalta,millaisia mitkäki traktorit on.

Ylivoimaisesti lujin senaikaisista oli Ford 5000,ja 5600 traktorit,ja vanhaa suunnittelua,ei säikähdä kaivurinkaa alla,arvaapa mihin merkkiin vaihtu 10/60 hymas.Tuosta hymas nuhvista olis kuvaki tuolla,kun kaivetaan hallin pohjaa,jäi niin mieleen,siinä jäi pakki päälle,ja piti kytkin pohjassa kaivaa,illalla huoltomies setä kävi sen muljauttamassa pois päältä,niissä oli vilä sellainenki vika.Putkethan niissä halkeili myös moottoreista.

Eri merkeistä puheenollen,itsellä on tällä hetkellä kaksi kuutos casea,DB-pohjaisia,haaveilin pikkupojasta asti noista,niissä oli jotain,mitä ei toisissa, poikasen näkövinkkelistä,turvesoilta kun tulivat huoltoon leviät paripyörät päällä,niissä oli jotain,mitä ei toisisa ole.

Oli mahtavat saundit,kun lavetin päältä jyräyttivät niitä käyntiin,ja ajoivat alas,täysissä turvevarustuksissa.

Näissä koneissa oli superryömintä laatikot,300 metriä meni tunnissa.

Seuraavaksi koneeksi ostaisin Case Maxxum pro mallin,sitten toinen tämänhetken suosikki on perusvarma FIATAGRI 110-90 ,ja on peli,mikä kestää,ja turbolla olevasta mallista 180 heppaa saa ulos.

Ei näkyny turvesoilla leulanttia,ei,miten sellainen,joka ei kestäny maatiloillakaa.

Ursus on edullinen,ja suht kestävä halvoista koneista,niitä oli paljon -80 luvun soilla,ja pelittivät.

No joo, onhan niitä toki parempiakin kaivurikäyttöön soveltuvia traktoreita toki tehty kuin nuffield, sitä tässä ei ole kukaan varmaan kiistänyt.
Se ei kuitenkaan tee nuffista huonoa traktoria (tai kaivuritraktoria)vaan kokoluokassaan silläkin on saanut paljon aikaan.Joku ford 5000 on jo eri sarjan peli tehoiltaan ja kooltaan, miksi siis siihen verrata?

Tämä nyt tästä aiheesta.

Mielenkiintoista keskustelua.Maailma on kuitenkin toisennäköinen ,jos ottaa neffesedän lasit pois nenältään.
Hevosvoimista ja vääntömomenteista senverran ,että käytäntö ja paperit on eri asia.Traktorin sitkeys ja vetovoima voi käytännössä olla aivan muuta kuin moottorin vääntömomentti testissä. Traktorin maavara, vetokoukun paikka-painojakauma,vaihteisto ,alennuspyörästöt ym ym asiat vaikuttavat siihen ,miten traktori oikeassa työssä toimii.
Taavetti on traktori ,joka jakaa mielipiteitä. Ne jotka eivät ole sellaista koskaan omistaneet ,yleensä haukkuvat sitä.Johtuneeko taavetin hienosta ulkonäöstä kautta aikojen.
Useimmat taavettimiehet ovat omistaneet useita taavetteja vuosikymmenien aikana. Miksi?? Koska käyttökokemukset ovat olleet hyviä.
Poropeukaloille nämä ei sovi.

Tuo todellinen vetoteho,se on jännä asia,ja tuntikulutus samassa työssä,siellä paljon parjattu taavetti kunnostautuu,esim. 1394 sahan pyörityksessä,siihen saa lähteä kokeilemaan,ei ole vastaavaa tuntikulutuslukemaa vielä tullu vastaan,samoin 1594,samalla tuntikulutuksella menee,kun monet 4-sylinteriset traktorit.

Tämä on yksi asia,mikä on pitäny taavetit niillä tiloilla, ja mitkä homman tietää,sitä ei kiistä kukaan,jolla niitä on ollu.
Korjauskustannukset käyttötuntimäärää kohti oli DB-pohjaisissa pienet,sen tulin näkemään aikanaan korjaamolla,11 tuuman kytkin oli heikoin lenkki,mikä oli 996 malliin asti,ja 1390 mallissa vielä,se on huomattavasti heikompi ,kun sitten seuraava täysvalunen 12 tuumainen.

Peräöljyjen vaihdon laiminlyönnin seurauksena osalla jumittui nostolaiteventtiilin kara jumiin,niitä piti puhdistaa,mutta itse venttiili on kestävä,ei sinne osia tarvinu laittaa.

Nuhvia sanovat,että ei syö juuri mitään,mutta kelpasi polttoaine,kun ärräsi kaivurin edessä.

Tuossa Päätalon maisemissa on yksi urakoitsija,jolla oli 990 selectamatic savottahommissa,oli verranneet päiväkulutuksia,kun ajoivat IIJOKEEN sekaan,neljä kuormaa oli kerinny päivässä ajaa,ja 13 litraa polttoainetta,kun illalla tankkasivat,oli ollut paha paikka toisille,20 litran paikkeilla muut koneet oli vieny.

Tämä kaveri elää,ja voi edelleen hyvin,tarvittaessa asia voidaan tarkistaa vaikka valalla,nämä nuoret nuhvipoikaset kun ei usko miesten puheita.

Tämä meidän paikallinen taiteilija kuvaa osuvasti videoissaan,EN ANNA PERIKSI.
Me pohjoisen ihmiset ollaan sitkaita niinkuin kataja,emme anna periksi,emmekä ala jonkun koneliikkeen tyhmyyksistä kärsimään,vaan käytämme omaa järkeä,sen voi tarkistaa youtubesta tykylevits televisiossa n. 6
min.

Jos johonki hommaan on parempi kone jollain toisella firmalla kun Keskolla,se ostetaan sieltä,keskolta ei juuri koneita ole tarvinnu ostaa,niin ne on näiden k.rautojenki myymät tarvikkeet yleensä huonoa sontaa,mikä myydään kalliilla hinnalla,olen sen rakennushommissa saanu karvaasti kokea.

Entinen Hankkija nykyinen Agrimarket,siellä on ollut laatutavaraa kautta aikojen,se on eri periaatteen talo kokonaan,keskon homma periytyy venäjältä,se on laukkuryssien perustama firma,ja se aate elää vieläkin,huonoa tavaraa myydään kallilla,sillä ne raijasi myyntiin kaikki romut.

Kyllähän se taavetin varaosapuoliki meni kerralla höpöksi aikanaan,kun se keskolle meni,heti nousi hinnat,ja toimitukset huononi,yksi taavetin mies sanoiki,että yhdessä yössä meni traktori pilaan,kun sontakauppiaalle myynti meni.

Kesko menetti sittemmin Casen edustuksen,se oli katkera pala meidänki myyntipisteelle,ei jääny mitään,yrittivät italian ihmeillä touhuta,mutta se loppui lyhyeen,nyt niillä on vahva merkki tuo mf.