Hydra shift
Sivu 1 / 1 • Jaa •
Hydra shift
Maailmalla on jalkeilla monta semmoista viisasta joiden sanoma on lyhyesti, että pysy erossa Hydra Shifteistä. Omissa peleissä sitä ei ole, mutta mitä olen Markun HS:iä kokeillut niin ensi minuutilla selviää mikä niissä on hyvää. Se on hyvä isolla H:lla jos tarvii pelata nopeuksien kanssa ja sitä hommaa pellolla piisaa. Heinänpaalaushommissa HS on kuulemma ihan omaa luokkaansa kun se nopeuttaa ajoa niin paljon, mutta melkein kaikki muukin peltotyö nopeutuu ja helpottuu kun ei tarvi käytää kytkintä.
Minusta tälle palstalle pitäisi saada ohjesivut HS:n ominaisuuksiin liittyen. Joka on sen kanssa pelannut, tietää niksit, osaa lämmittää ennen liikkeellelähtöä ja vaihtelee öljytkin ajallaan, mutta jos kulahtaa pannat loppuun tai menee 0- renkaat niin juurikaan moni ei uskalla systeemiin kajota. Huhu kertoo, että remppaaminen on silti halvempaa kuin synkrolaatikkoon.
Mistä löytyy spesialisti, joka tekee palveluksen ihmiskunnalle ja kytkimettömälle vaihdolle?
Selecta hydrauliikka on oma lukunsa ja olen imarreltu, että DBTC antoi minulle kreivin arvonimen siellä antamistani neuvoista. Olen miettinyt, että olisi aika tekaista sivut joissa selectan salat aukaistaan, mutta näillä palstoilla hydrauliongelmia ei ole oikeastaan lainkaan, joten en osaa arvioida olisko remonttiopille sosiaalista tilausta. Enemmän saattaisi olla käyttöä vinkkilinkille jossa implen hydrauliikkaan saisi lisää potkua vaikka se muuttuisi samalla kivikautiseksi nosta-pidä-laske systeemiksi. Pihatraktorissa se monelle riittää.
Ottakaapas kantaa.
laitetaan tiedotteeksi ettei katoa muiden aiheiden sekaan
-taavetti_mies-
Minusta tälle palstalle pitäisi saada ohjesivut HS:n ominaisuuksiin liittyen. Joka on sen kanssa pelannut, tietää niksit, osaa lämmittää ennen liikkeellelähtöä ja vaihtelee öljytkin ajallaan, mutta jos kulahtaa pannat loppuun tai menee 0- renkaat niin juurikaan moni ei uskalla systeemiin kajota. Huhu kertoo, että remppaaminen on silti halvempaa kuin synkrolaatikkoon.
Mistä löytyy spesialisti, joka tekee palveluksen ihmiskunnalle ja kytkimettömälle vaihdolle?
Selecta hydrauliikka on oma lukunsa ja olen imarreltu, että DBTC antoi minulle kreivin arvonimen siellä antamistani neuvoista. Olen miettinyt, että olisi aika tekaista sivut joissa selectan salat aukaistaan, mutta näillä palstoilla hydrauliongelmia ei ole oikeastaan lainkaan, joten en osaa arvioida olisko remonttiopille sosiaalista tilausta. Enemmän saattaisi olla käyttöä vinkkilinkille jossa implen hydrauliikkaan saisi lisää potkua vaikka se muuttuisi samalla kivikautiseksi nosta-pidä-laske systeemiksi. Pihatraktorissa se monelle riittää.
Ottakaapas kantaa.
laitetaan tiedotteeksi ettei katoa muiden aiheiden sekaan
-taavetti_mies-
erkki- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 464
Liittynyt: 06.03.2009
Vs: Hydra shift
ONNITTELUT ERKILLE arvonimestä DBTC:lla.Se on kyllä huomattu.Olet ehdottomasti ansainnut sen arvonimen niin hienoja neuvoja olet silläkin foorumilla jakanut.
Eritysesti se että jaksat vastata samoihinkin kysymyksiin uudestaan ja uudestaan,kertoo miehestä paljon.
Varsinkin dunkeilin sivuilla tuo on tullut esiin.
Tuo ideasi kerätä selectamatic tietous yhteen kansioon varmaankin onnistuu näillä sivustoilla hyvin.Imple myös omaansa.
Sinulle jos kenelle tuo kunnia kuuluu,toki se työtäkin vaatii.
Taavetin käyttäjissä on paljon "enskertalaisiakin",joille koottu tieto on tervetullutta.
HYDRA-SHIFT: oikein käytettynä erinomainen vaihteisto moneen työhön tänäkin päivänä.
Muutamia "tärppejä":
1. liikkeellelähtö hs-vipu aina ykkösellä tai kakkosella.Mikäli lähdet kolmosella tai nelosella tapahtuu luistoa joka lyhentää käyttöikää.
2. Jos on kylmä ilma ,niin anna koneen käydä tyhjäkäynnillä ja hs-vipu nelosella useita minuutteja,jotta öljyt lämpiää.
3.Vaihda öljyt ja painepuolen suodatin 400 tunnin välein. Esim Shell Donax 5w-30 on hyvä öljy.Veli-Matin kanssa on siirrytty molemmat sitä käyttämään.Sama öljy käy öljykylpyjarruihin.Ideahan on molemmissa sama.
4. Korjauskustannus mikäli levyt loppuunkuluneet on pakkojen osalta noin 1500 euroa,2kpl räikkälaakerit 180 euroa ja 6 kpl o-rengasta. Alle 2000 euron on varaosat. Työkustannus riippuu sitten paljonko tekee itse.
Halvempi korjata kuin synkro-laatikko.
HS-laatikko oikein käytettynä pakkojen osalta kestää 5000 vaijerituntia hyvinkin.Toki käyttötarpeesta riippuu.
HS:n levyt ovat jarrulevyjen kaltaisia,siis kulutustavaraa.
Tässäpä alkua keskustelulle.
Eritysesti se että jaksat vastata samoihinkin kysymyksiin uudestaan ja uudestaan,kertoo miehestä paljon.
Varsinkin dunkeilin sivuilla tuo on tullut esiin.
Tuo ideasi kerätä selectamatic tietous yhteen kansioon varmaankin onnistuu näillä sivustoilla hyvin.Imple myös omaansa.
Sinulle jos kenelle tuo kunnia kuuluu,toki se työtäkin vaatii.
Taavetin käyttäjissä on paljon "enskertalaisiakin",joille koottu tieto on tervetullutta.
HYDRA-SHIFT: oikein käytettynä erinomainen vaihteisto moneen työhön tänäkin päivänä.
Muutamia "tärppejä":
1. liikkeellelähtö hs-vipu aina ykkösellä tai kakkosella.Mikäli lähdet kolmosella tai nelosella tapahtuu luistoa joka lyhentää käyttöikää.
2. Jos on kylmä ilma ,niin anna koneen käydä tyhjäkäynnillä ja hs-vipu nelosella useita minuutteja,jotta öljyt lämpiää.
3.Vaihda öljyt ja painepuolen suodatin 400 tunnin välein. Esim Shell Donax 5w-30 on hyvä öljy.Veli-Matin kanssa on siirrytty molemmat sitä käyttämään.Sama öljy käy öljykylpyjarruihin.Ideahan on molemmissa sama.
4. Korjauskustannus mikäli levyt loppuunkuluneet on pakkojen osalta noin 1500 euroa,2kpl räikkälaakerit 180 euroa ja 6 kpl o-rengasta. Alle 2000 euron on varaosat. Työkustannus riippuu sitten paljonko tekee itse.
Halvempi korjata kuin synkro-laatikko.
HS-laatikko oikein käytettynä pakkojen osalta kestää 5000 vaijerituntia hyvinkin.Toki käyttötarpeesta riippuu.
HS:n levyt ovat jarrulevyjen kaltaisia,siis kulutustavaraa.
Tässäpä alkua keskustelulle.

Case1594- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 529
Liittynyt: 02.11.2008
Paikkakunta: Veteli
Vs: Hydra shift
se on varmaan täälläkin kohta annettava Erkille kreivin arvonimi


massikka_mies- Viestien lukumäärä: 357
Liittynyt: 23.10.2008
Paikkakunta: Ylämaa
hydra shift
Mietin tuota Erkin ajatusta ja esittäisin uudemman kerran,että Erkki tekis esim tämän Case/Brown-linkin alle yleiskuvaus/käyttö/korjaus/yleisimmät viat esitelmän. Selectamatic oma osio.Implematic omansa .Tämän linkki pysyis sitten puhtaana kommenteista,omista vioista ym (= suljetttu linkki)
Vain Erkki ja esim Veli-Mattti voisivat sitä täydentää.
Näin löytyis helpoimmin tieto mitä monet tarvii.
Veli-Matti vois sitten tehdä oman esitelmänsä hydra-shiftistä. Toisen moottorista,
Aika laajoja aiheita,mutta he voisivat täydentää niitä tarvittaessa.
Vain Erkki ja esim Veli-Mattti voisivat sitä täydentää.
Näin löytyis helpoimmin tieto mitä monet tarvii.
Veli-Matti vois sitten tehdä oman esitelmänsä hydra-shiftistä. Toisen moottorista,
Aika laajoja aiheita,mutta he voisivat täydentää niitä tarvittaessa.

Case1594- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 529
Liittynyt: 02.11.2008
Paikkakunta: Veteli
Vs: Hydra shift
Jus niin tuota tarkoitin. Eli oma sivu tai sivusto jossa on kuvia ja selostuksia ja perusniksit ja jopa korjausohjeita. HS:n ostaminenkin on semmoinen juttu, että jos ei tiedä systeemistä mitään niin ei sen kunnostakaan ole silloin helppo päästä käsitykseen.
Selecta hydauliikasta on hyvä kuvaus vanhassa Tractor Newsissä. Niitä kuvia on muutkin lainanneet surutta, joten tuskin siitä raastupaan pääse vaikka ottais kopioita näille sivuille.
Implestä on varsin tyhjentävä selostus kanssa Tractor News n:o 19:ssa ja seuraavassa numerossa säätöohjeet, mutta täällä taitaa jossakin oll jo Villen skannaamat ohjeet alkuperäisestä käsikirjasta.
Selecta hydauliikasta on hyvä kuvaus vanhassa Tractor Newsissä. Niitä kuvia on muutkin lainanneet surutta, joten tuskin siitä raastupaan pääse vaikka ottais kopioita näille sivuille.
Implestä on varsin tyhjentävä selostus kanssa Tractor News n:o 19:ssa ja seuraavassa numerossa säätöohjeet, mutta täällä taitaa jossakin oll jo Villen skannaamat ohjeet alkuperäisestä käsikirjasta.
erkki- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 464
Liittynyt: 06.03.2009
Vs: Hydra shift
en usko että jos joku viitti tehdä kertomuksen joka liittyy David Brownin hydrauliikkaan yleiseen toimivuuteen, sekä huoltoon, olisi turhaa, vaikka asiaa ei täällä olisikaan ylenmäärin käsitelty. kannatan kyseistä ajatusta.

B.H- Viestien lukumäärä: 423
Liittynyt: 01.01.2009
Vs: Hydra shift
Joo,pitäis oikeastaan lähteä siitä,että selostettais toimintaperiaate Hytra-shiftille oikein kuvien ja periaatekaavioiden kautta,se valkaiseis monille sitä peikkoa,mitä moniportaisissa laatikoissa pelätään,ei se kumminkaan niin kovin ihmeellinen ole,toki senaikaisilla systeemeillä toteutettuna se voi olla monimutkaisen näköinen systeemi,onhan siinä joitain putkia,ajoitusventtiilejä ja pantoja ja niiden käyttösylintereitä,jotka pitää saada toimimaan oikeaan aikaan keskenään.
Minnehän lienee joutunu se havainto hytrasiftilaatikko,mitä kulettivat maatalousnäyttelyissä,lasiseinän sisällä oli pyörivä vaihteisto,siinä kun isonti ja pienenti pykäliä,näki miten homma toimii,milloin menee suoralla vedolla,milloin planeetan kautta,vaihto etupakalta takapakalle,jne.pikkupoikana sitä testailin maatalousnäyttelyissä,jäi niin mieleen se homma että muistaa vieläkin miten planeetat pyöriä mylykkäsi siellä.
Vaihteisto on toimintavarmaa tyyppiä,kun pitää vaan normaalipuhtaiset öljy siellä,on 1412 koneita,joissa jo noin 20 000 tuntia,ja laatikko on vielä tehtaan jäljiltä.
Huolimattomilla isäntiillä on menny pakkoja jo pienilläkin käyttötuntimäärillä.
Voi olla että kun case aikanaan lykkäsi englantilaisia selästä,niin silloin osa laatikoista jäi huonommalle säädölle jo alkujaan,ja niitä on joutuneet säätämään jouhevamman toimivuuden takia jo melko uuutenakin,mutta yleensä niissäkin on ollu vain esim. 2 vaihteelta kolmoselle mentäessä turhaa viivettä ja nykäisyä,ja se ei sinällänsä ole muuten haitannu lootan toimintaa.
Omassakin koneessakin vois hieman säätää etummaista ajoitusventtiiliä,se on hieman viiveellinen,mutta ei sitä edes huomaa sellainen joka äkikseltään sitä kokeilee.
Kaikkiin säätöihin on olemassa tarkat ohjeet,sitä on turha mennä summassa pyörittelemään,itse sain Sedältäni ne mittarit ja ohjeet siihen hommaan,se prässi vaan pitää vielä hommata,millä paine laitetaan järjestelmään.
Jos vaihteisto jostain syystä luistaa,tai moottorijarru ei pidä,se pitää korjata heti,jos se höylätään loppuun ja poltetaan kaikki paikat,korjaus aina on työläämpää ja kalliimpaa.
Osien hinnat on noussu euron myötä reilusti tuplahintoihin,markka aikana se tuli kuntoon 5000-6000 markan osalaskulla,nyt se on noin 1500-2000 euroa.
Pakkojen levyt ,o-renkaat ja räikkälaakerit sinne yleensä joutuu uusimaan,nuo räikkälaakeritki jos on takuuseen vaihdettu lähes uutena,niin varaosina toimitetut sitten kyllä kestää.
Pantoja menee harvemmin.
Nyt kun moniportaiset vaihteistot on lähes joka merkissä,niin HS vaihteistokaan ei enää tunnu ihmisistä niin pelottavalle,meni vaan aikaa että tuo homma yleistyi.
Joka on itse ajellu muutamia kymmeniä vuosia Hytra-Shiftillä ei kyllä pelkää näitä,kyllä se senverran luja kumminki on,kuutosissa joissa on kovasti voimaa se voi tietenki pikemminki kulua sitten,näissähän on menny jopa vaihteiston runkojaki joskus rikki rajulla käytöllä.
Minnehän lienee joutunu se havainto hytrasiftilaatikko,mitä kulettivat maatalousnäyttelyissä,lasiseinän sisällä oli pyörivä vaihteisto,siinä kun isonti ja pienenti pykäliä,näki miten homma toimii,milloin menee suoralla vedolla,milloin planeetan kautta,vaihto etupakalta takapakalle,jne.pikkupoikana sitä testailin maatalousnäyttelyissä,jäi niin mieleen se homma että muistaa vieläkin miten planeetat pyöriä mylykkäsi siellä.
Vaihteisto on toimintavarmaa tyyppiä,kun pitää vaan normaalipuhtaiset öljy siellä,on 1412 koneita,joissa jo noin 20 000 tuntia,ja laatikko on vielä tehtaan jäljiltä.
Huolimattomilla isäntiillä on menny pakkoja jo pienilläkin käyttötuntimäärillä.
Voi olla että kun case aikanaan lykkäsi englantilaisia selästä,niin silloin osa laatikoista jäi huonommalle säädölle jo alkujaan,ja niitä on joutuneet säätämään jouhevamman toimivuuden takia jo melko uuutenakin,mutta yleensä niissäkin on ollu vain esim. 2 vaihteelta kolmoselle mentäessä turhaa viivettä ja nykäisyä,ja se ei sinällänsä ole muuten haitannu lootan toimintaa.
Omassakin koneessakin vois hieman säätää etummaista ajoitusventtiiliä,se on hieman viiveellinen,mutta ei sitä edes huomaa sellainen joka äkikseltään sitä kokeilee.
Kaikkiin säätöihin on olemassa tarkat ohjeet,sitä on turha mennä summassa pyörittelemään,itse sain Sedältäni ne mittarit ja ohjeet siihen hommaan,se prässi vaan pitää vielä hommata,millä paine laitetaan järjestelmään.
Jos vaihteisto jostain syystä luistaa,tai moottorijarru ei pidä,se pitää korjata heti,jos se höylätään loppuun ja poltetaan kaikki paikat,korjaus aina on työläämpää ja kalliimpaa.
Osien hinnat on noussu euron myötä reilusti tuplahintoihin,markka aikana se tuli kuntoon 5000-6000 markan osalaskulla,nyt se on noin 1500-2000 euroa.
Pakkojen levyt ,o-renkaat ja räikkälaakerit sinne yleensä joutuu uusimaan,nuo räikkälaakeritki jos on takuuseen vaihdettu lähes uutena,niin varaosina toimitetut sitten kyllä kestää.
Pantoja menee harvemmin.
Nyt kun moniportaiset vaihteistot on lähes joka merkissä,niin HS vaihteistokaan ei enää tunnu ihmisistä niin pelottavalle,meni vaan aikaa että tuo homma yleistyi.
Joka on itse ajellu muutamia kymmeniä vuosia Hytra-Shiftillä ei kyllä pelkää näitä,kyllä se senverran luja kumminki on,kuutosissa joissa on kovasti voimaa se voi tietenki pikemminki kulua sitten,näissähän on menny jopa vaihteiston runkojaki joskus rikki rajulla käytöllä.

velimhan- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 841
Liittynyt: 02.11.2008
Vs: Hydra shift
Täällä on nyt kaksi saman nimistä aihetta samasta aiheesta
Mitäpä jos jatkettaisiin kirjoittelua siellä toisessa viestiketjussa?

massikka_mies- Viestien lukumäärä: 357
Liittynyt: 23.10.2008
Paikkakunta: Ylämaa
Vs: Hydra shift
Ote Tractor News, n:o 20,artikkelista:
"Ensimmäinen sarjatuotantotraktori jossa on automaattivaihteisto.
Maailman ensimmäisen automaattivaihteisen sarjatuotantotraktorin esitteli joulukuussa 1961 brittiläinen yhtiö David Brown Tractors Ltd.Huddersfield, Englanti. Suurin vaikeus traktorin automaattivaihteistossa on tarve tehdä katkeamaton veto vaihtamisen aikana, koska pienikin katkeama vedossa voi aiheuttaa traktorin pysähtymisen.
Aikaisemmin on yleisesti otaksuttu, että ainoa automaattivaihteiston ratkaisi voi olla hydrostaattinen tai hydrokineettinen, mutta ymmärrettiin, että se aiheuttaisi radikaalisen poikkeaman perinteiseen traktorin rakenteeseen. Muut vaikeudet ovat voimansiirron ohjauksen monimutkaisuus, hydraulikomponenttien korkea hinta, suuri polttoaineen kulutus ja matalampi tehokkuus. Kaikki nuo vaikeudet on voitettu huoamttavan yksinkertaisesti David Brown Autodrivessä, täysin mekaanisessa vaihteistossa joka on asennettu standardi 52 hevosvoimaiseen 990 implematic traktoriin. Hydrauliikkaa onm käytetty vaihteiden kytkemiseen, mutta ei missään vaiheessa voiman siirtämiseen takapyörille.
Vaihteistolla ei ole ainoastaan täysi tehokkuus, mutta myös katkeamaton veto sekä ylös että alaspäin vaihdettaessa.
Pelto- ja tiealueet
David Brown autodrive vaihteistossa on neljä automaattivaihdetta yhdistettynä käsivalintaiseen kaksinopeuksiseen ja peruutusvaihteen omaavaan vaihteistoon. Alue vaihdetaan perinteiseen tapaan kytkintä käyttäen. Hitaan alueen nopeudet kattavat nopeusalueen 1 - 6 mailia/h peltokäyttöä varten ja nopea alue 4-16 mph tiekäyttöä ja yleistä siirtokäyttöä varten. Vaihdekepin lisäksi toinen ohjauslaite on käännettävä nuppi, joka automaattiasentoon käännettynä antaa automaattisen vaihteenvaihdon moottorin kierrosluvun ja moottorin kuormituksen perusteella.
Käsivalinta
Koska traktorin käytössä on monia tehtäviä, jotka eivät muistuta auton käyttöä, ei vähiten vakionopeuskäyttö, järjestelmässä on ksäiohjausmahdollisuus. Myös se ohjataan vääntönupista. Kun osoitin käännetään mihin tahansa neljästä asennosta, vaihde lukittuu siihen. Nupon kääntäminen asennosta toiseen aiheuttaa kytkimettömän vaihdon nopeudesta toiseen. Kuljettajan tarvitsee käyttää kytkintä vain liikkeelle lähdettäessä tai aluevaihdetta vaihdettaessa.
Automaattivalinta
Kun nuppi on käännettynä automaattiasentoon, järjestelmä aloittaa liikkeen aina hitaimmalla vaihteella. Se on käytännöllinen etu verrattuna perinteiseen vaihtamiseen, joka vaatii vaihteen käyttämistä vapaalla ylöspäin vaihdettaessa. Autodrive vähentää huoamttavasti kytkimen ja vaihdelaatikon rasitusta koska liikkeellelähtö tapahtuu aina pienellä vaihteella.
Automaattilaatikko tunnistaa traktorin nopeuden ja mootorin kierrosluvun.Kun kierrokset saavuttavat tietyn rajan, laatikko vaihtaa automaattisesti isommalle vaihteelle. Vaihtaminen pudottaa kierroksia hetkellisesti,mutt akun kierrokset saavuttavat uudelleen halutun rajan niin automaatti vaihtaa uudelleen seuraavan vaihteen. Jos isompaa vaihdetta ei haluta vaihtaa,on vain pidettävä kaasupoljin sellaisessa sennossa, etteivät kierrokset kohoa vaihtamisen aiheuttavalle alueelle.
Kun moottorin kuormitus kasvaa tiettyyn maksimimomenttiin saakka, laatikko vaihtaa automaattisesti pienemmälle ja moottorin kerrosluku nousee. Kun kuljettaja löysää kaasun isointa vääntöä vastaavien kierrosten alapuolelle, automaatti vaihtaa pienemmälle. David brown Auto control tarjoaa siis täysin automaattisen vaihteenvaihdon kytkintä käyttämättä.
Käytön edut
Ilmeinen etu automaatilla on tehon hyödyntäminen vaivattomasti. Perinteisellä vaihteistolla vaihtaminen vaatii lyhyitä pysähdyksiä ja kytkimen käyttöä. Siksi, vaihtelevissa olosuhteissa, esim. kynnettäessä vaihtelevaa maa-ainesta, on mahdollista ajaa täysiä kierroksia autodrivellä, tai vaihtaa vaihdetta ohjausnuppia kiertämällä.
Optimaalisen nopeuden saavuttaminen parantaa myös polttoainetaloutta koska liian usein traktoria ajetaan turhansuurilla kierroksilla.Autodriven käytöllä oikea nopeus on helppo valita.
Käyttäjän näkökulmasta Autodriven käyttö vähentää kuljettajan rasitusta kytkimen ja vaihteiden käsittelystä ja parantaa kuljettajan mahdollisuuttta keskittyä työkoneen toiminna tarkkailuun ja ohjaukseen.
Miten se toimii
Automaattinen nelivaihteinen laatikko koostuu planeettavaihteistoista, joilla on eri väliytyssuhteet. Näitä planeettavaihteita hallitaan hydrostaattisin monilevykytkimin."
Tuosa on lyhennelmä artikkelista ja siitähän selviää, että HS:n esiaste teki ensimmäisen yrityksen tulla markkinoille jo 1962, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Autodrive oli kallis ja sen etuja ei pidetty riittävinä hintaan nähden. Minulla ei ole tiedossa lukuja, mutta arvaus on, että automaatilaatikoisia 990 imlpejä linee valmistettu korkeintaan muutamia satoja kappaleita. Englannissakin, missä kaikkea mahdollista antiikia löytyy, Autodrive taitaa olla äärimäisen harvinainen keräilijöidenkin keskuudessa.
"Ensimmäinen sarjatuotantotraktori jossa on automaattivaihteisto.
Maailman ensimmäisen automaattivaihteisen sarjatuotantotraktorin esitteli joulukuussa 1961 brittiläinen yhtiö David Brown Tractors Ltd.Huddersfield, Englanti. Suurin vaikeus traktorin automaattivaihteistossa on tarve tehdä katkeamaton veto vaihtamisen aikana, koska pienikin katkeama vedossa voi aiheuttaa traktorin pysähtymisen.
Aikaisemmin on yleisesti otaksuttu, että ainoa automaattivaihteiston ratkaisi voi olla hydrostaattinen tai hydrokineettinen, mutta ymmärrettiin, että se aiheuttaisi radikaalisen poikkeaman perinteiseen traktorin rakenteeseen. Muut vaikeudet ovat voimansiirron ohjauksen monimutkaisuus, hydraulikomponenttien korkea hinta, suuri polttoaineen kulutus ja matalampi tehokkuus. Kaikki nuo vaikeudet on voitettu huoamttavan yksinkertaisesti David Brown Autodrivessä, täysin mekaanisessa vaihteistossa joka on asennettu standardi 52 hevosvoimaiseen 990 implematic traktoriin. Hydrauliikkaa onm käytetty vaihteiden kytkemiseen, mutta ei missään vaiheessa voiman siirtämiseen takapyörille.
Vaihteistolla ei ole ainoastaan täysi tehokkuus, mutta myös katkeamaton veto sekä ylös että alaspäin vaihdettaessa.
Pelto- ja tiealueet
David Brown autodrive vaihteistossa on neljä automaattivaihdetta yhdistettynä käsivalintaiseen kaksinopeuksiseen ja peruutusvaihteen omaavaan vaihteistoon. Alue vaihdetaan perinteiseen tapaan kytkintä käyttäen. Hitaan alueen nopeudet kattavat nopeusalueen 1 - 6 mailia/h peltokäyttöä varten ja nopea alue 4-16 mph tiekäyttöä ja yleistä siirtokäyttöä varten. Vaihdekepin lisäksi toinen ohjauslaite on käännettävä nuppi, joka automaattiasentoon käännettynä antaa automaattisen vaihteenvaihdon moottorin kierrosluvun ja moottorin kuormituksen perusteella.
Käsivalinta
Koska traktorin käytössä on monia tehtäviä, jotka eivät muistuta auton käyttöä, ei vähiten vakionopeuskäyttö, järjestelmässä on ksäiohjausmahdollisuus. Myös se ohjataan vääntönupista. Kun osoitin käännetään mihin tahansa neljästä asennosta, vaihde lukittuu siihen. Nupon kääntäminen asennosta toiseen aiheuttaa kytkimettömän vaihdon nopeudesta toiseen. Kuljettajan tarvitsee käyttää kytkintä vain liikkeelle lähdettäessä tai aluevaihdetta vaihdettaessa.
Automaattivalinta
Kun nuppi on käännettynä automaattiasentoon, järjestelmä aloittaa liikkeen aina hitaimmalla vaihteella. Se on käytännöllinen etu verrattuna perinteiseen vaihtamiseen, joka vaatii vaihteen käyttämistä vapaalla ylöspäin vaihdettaessa. Autodrive vähentää huoamttavasti kytkimen ja vaihdelaatikon rasitusta koska liikkeellelähtö tapahtuu aina pienellä vaihteella.
Automaattilaatikko tunnistaa traktorin nopeuden ja mootorin kierrosluvun.Kun kierrokset saavuttavat tietyn rajan, laatikko vaihtaa automaattisesti isommalle vaihteelle. Vaihtaminen pudottaa kierroksia hetkellisesti,mutt akun kierrokset saavuttavat uudelleen halutun rajan niin automaatti vaihtaa uudelleen seuraavan vaihteen. Jos isompaa vaihdetta ei haluta vaihtaa,on vain pidettävä kaasupoljin sellaisessa sennossa, etteivät kierrokset kohoa vaihtamisen aiheuttavalle alueelle.
Kun moottorin kuormitus kasvaa tiettyyn maksimimomenttiin saakka, laatikko vaihtaa automaattisesti pienemmälle ja moottorin kerrosluku nousee. Kun kuljettaja löysää kaasun isointa vääntöä vastaavien kierrosten alapuolelle, automaatti vaihtaa pienemmälle. David brown Auto control tarjoaa siis täysin automaattisen vaihteenvaihdon kytkintä käyttämättä.
Käytön edut
Ilmeinen etu automaatilla on tehon hyödyntäminen vaivattomasti. Perinteisellä vaihteistolla vaihtaminen vaatii lyhyitä pysähdyksiä ja kytkimen käyttöä. Siksi, vaihtelevissa olosuhteissa, esim. kynnettäessä vaihtelevaa maa-ainesta, on mahdollista ajaa täysiä kierroksia autodrivellä, tai vaihtaa vaihdetta ohjausnuppia kiertämällä.
Optimaalisen nopeuden saavuttaminen parantaa myös polttoainetaloutta koska liian usein traktoria ajetaan turhansuurilla kierroksilla.Autodriven käytöllä oikea nopeus on helppo valita.
Käyttäjän näkökulmasta Autodriven käyttö vähentää kuljettajan rasitusta kytkimen ja vaihteiden käsittelystä ja parantaa kuljettajan mahdollisuuttta keskittyä työkoneen toiminna tarkkailuun ja ohjaukseen.
Miten se toimii
Automaattinen nelivaihteinen laatikko koostuu planeettavaihteistoista, joilla on eri väliytyssuhteet. Näitä planeettavaihteita hallitaan hydrostaattisin monilevykytkimin."
Tuosa on lyhennelmä artikkelista ja siitähän selviää, että HS:n esiaste teki ensimmäisen yrityksen tulla markkinoille jo 1962, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Autodrive oli kallis ja sen etuja ei pidetty riittävinä hintaan nähden. Minulla ei ole tiedossa lukuja, mutta arvaus on, että automaatilaatikoisia 990 imlpejä linee valmistettu korkeintaan muutamia satoja kappaleita. Englannissakin, missä kaikkea mahdollista antiikia löytyy, Autodrive taitaa olla äärimäisen harvinainen keräilijöidenkin keskuudessa.
erkki- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 464
Liittynyt: 06.03.2009
Vs: Hydra shift
Joo noinhan se on ollu,siinä oulun lähettyvillä on huoltomieski joka on perehtyny tuohon laatikkoon aikanaan,täysin toimiva peli,mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä sellaiselle tuotteelle,suomessa ei taida olla yhtään yksilöä,esittelykoneetki varmaan paloittivat takaisin,en ole siitä aivan varma.
Olen nähny leikkauskuvan siitä laatikosta joskus,tämän nykyisen HS vaihteiston mallisia planeettoja siellä oli,tämä tehtiin vaan manuaalisempi,että eivät niin vieroksuis sitä.
Se ykköseltä lähtö nykyisessä versiossa voi pohjautua juuri tuohon automaattiajatteluun niinkuin joku näillä sivuilla joskus mainitsi sen helpottavan vaikutuksen esim. kyntöhommissa.
Kiinnostaisko Erkillä perehtyä tuohon nykyiseen Hydra-Shiftiin oiken kunnolla jos kuljettaisin tuon korjaamokirjan selostuksineen ja periaatekuvineen sinne,sinulla se tarttus päähän,ja kirjoittaisit sitten raportin tänne.
Tuo on suomenkielinen opus,jossa selostetaan toimintaperiaateki kunnolla.
Olen nähny leikkauskuvan siitä laatikosta joskus,tämän nykyisen HS vaihteiston mallisia planeettoja siellä oli,tämä tehtiin vaan manuaalisempi,että eivät niin vieroksuis sitä.
Se ykköseltä lähtö nykyisessä versiossa voi pohjautua juuri tuohon automaattiajatteluun niinkuin joku näillä sivuilla joskus mainitsi sen helpottavan vaikutuksen esim. kyntöhommissa.
Kiinnostaisko Erkillä perehtyä tuohon nykyiseen Hydra-Shiftiin oiken kunnolla jos kuljettaisin tuon korjaamokirjan selostuksineen ja periaatekuvineen sinne,sinulla se tarttus päähän,ja kirjoittaisit sitten raportin tänne.
Tuo on suomenkielinen opus,jossa selostetaan toimintaperiaateki kunnolla.

velimhan- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 841
Liittynyt: 02.11.2008
Vs: Hydra shift
Ittellä ei ole HS:ää, jote kirjasta löytyisi vain kirjaviisautta. Melkein kaikki spesiaalikorjaushommat on semmoisia, joissa käytännön kokemuksella pitää olla etusija. Useinhan on kysymys siitä, että traktorissa on jokin oire ja sen aiheuttaja yritetään paikallistaa miettimällä etukäteen jutut ennekuin otetaan yhtään pulttia auki. Minusta olisi parempi kun juttua kehittelisi kokenut asentaja tai huoltomies.
HS on tosiasiassa yksinkertaistettu versio Autodrivestä. Sehän ei vaihda isommalle pelkästään kaasua painamalla tai pienemmälle kun nostaa varpaan pois kaasulta. Olisi mielenkiintoista joskus kokeilla tuota täysautomaattia. Aatteleppa esim. lumihiommia miten kätsy olisi automaattisesti ylöspäin vaihtava pakki.
DB oli tuossa melkoisen aikaisin liikkeellä. Olihan siellä sodan aikana rakennettu momentinmuunninvaihteistoja lentokenttähinureihin, joten sekin tekniikka oli tuttua eikä sitä otettu maataloustraktorissa käyttöön kuten sittemmin esim. Porsche tai myöhemmin Valtra teki.
HS on tosiasiassa yksinkertaistettu versio Autodrivestä. Sehän ei vaihda isommalle pelkästään kaasua painamalla tai pienemmälle kun nostaa varpaan pois kaasulta. Olisi mielenkiintoista joskus kokeilla tuota täysautomaattia. Aatteleppa esim. lumihiommia miten kätsy olisi automaattisesti ylöspäin vaihtava pakki.
DB oli tuossa melkoisen aikaisin liikkeellä. Olihan siellä sodan aikana rakennettu momentinmuunninvaihteistoja lentokenttähinureihin, joten sekin tekniikka oli tuttua eikä sitä otettu maataloustraktorissa käyttöön kuten sittemmin esim. Porsche tai myöhemmin Valtra teki.
erkki- Asiantuntija
- Viestien lukumäärä: 464
Liittynyt: 06.03.2009
Vs: Hydra shift
Tämä alkaa olemaan sellainen tietopaketti että laitan sen näkymään tiedotteena/ilmoituksena ettei katoa muiden aiheiden joukkoon.
DB on kyllä ollut paljon aikaansa edellä tuossa vaihteisto asiassa, valtraan sai vasta vuonna -98 automaattiset pikavaihteet (3.port), tietysti oliha valmetilla niitä muuninvaiheistoja ja H800:sessa hydraulinenvoimansiirto ns "mehuveto".
Minkäköhän takia HS:sää ei saanut automaatilla? Liian hieno, kallis? Olisi kyllä mahtava peli
Tässä videon pätkää autodrivesta: http://www.youtube.com/watch?v=-SlgSSlca4k
DB on kyllä ollut paljon aikaansa edellä tuossa vaihteisto asiassa, valtraan sai vasta vuonna -98 automaattiset pikavaihteet (3.port), tietysti oliha valmetilla niitä muuninvaiheistoja ja H800:sessa hydraulinenvoimansiirto ns "mehuveto".
Minkäköhän takia HS:sää ei saanut automaatilla? Liian hieno, kallis? Olisi kyllä mahtava peli
Tässä videon pätkää autodrivesta: http://www.youtube.com/watch?v=-SlgSSlca4k
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa





